IV-Järjestelmien huolto näyttö Joonas

Ilmanvaihtokoneen huolto 

 Valvomoalakeskus sekä taajuusmuuntajat 

 Huollon kohteena oleva ilmanvaihtokone

Poistoilmapuhallin 

Tarkistimme puhaltimen laakeriäänet 

 Tuloilman suodattimet

Suodattimet eivät olleet puhtaat mutteivät vielä vaihtokunnossakaan

Poistoilmakammion ovi

Lämmontalteenotto

Lto:n  pinnat imuroitiin

Lto:n ohitus pellit

Peltien toiminta testattiin 

Lämmityspatteri

Lämmityspatteri imuroitiin, havaittiin muutamia lamelleja joissa painaumia.

 Tuloilmapuhallin

Tarkistimme puhaltimen laakeriäänet 

 Poistoilmasuodattimet

Suodattimet eivät olleet puhtaat mutteivät vielä vaihtokunnossakaan

 Jäätymisvaara termostaatti

Laukaisimme  jäätymivaara termotaatin ja totesimme että se toimii oikein eli tuloilmapellit menivät kiinni, puhaltimet sammuivat ja lämmityspatterin venttiili meni täysin auki

 Tuloilma säleikkö

Säleikön pinta puhdistettiin harjalla

 Poistoilma putki

 Anturi ja mittari vierekkäin

Lämpötilamittari uusittiin arvoissa oli heittoa noin 5c

Fidelix Fx

Todettiin että kone toimii ohjelmallisesti aivan oikein 

Ulkolämpötila 15,7 C

Patterin menoveden lämpötila 19.9 C

Patterin paluuveden lämpötila 19.8 C

Säätimen asetusarvo 19 C

Sisäänpuhalluslämpötila 19 C

Jäätymisvaaraterm. as. arvo 8C

Aikaohjelma, koje käy aina

LTO-laitteiden ohjaustoimintojen tarkastus OK

LTO-laitteiden mekaaninen tarkistus OK

Tuloilma ennen LTO:ta 15,7 C

Tuloilma jälkeen LTO:n 15,7 C

Poistoilma ennen LTO:ta 25,4 C

Poistoilma jälkeen LTO:n 25,4 C

Ilmanvaihto koneen nokkakytkimet

Testasimme myös Venttiilien ja säätöpeltien tiiveyden,  toimilaitteiden ajosuunnat sekä kiertovesipumpun toiminnan 

Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin ero

Ilmanvaihdolla tarkoitetaan

Painovoimaista ilmanvaihtoa

Jossa ilma poistuu sekä tulee huoneistoon ilman koneellista apua. toiminnan kannalta keskeistä on ulko ja sisälämpötilan ero sekä tuulen aiheuttama paine ero.

Koneellista poistoa

Jossa ilma poistuu huoneistosta huippuimurin kautta , tuloilma tulee edelleen huoneistoon ilman koneellista apua

Koneellista tulo ja poistoilmaa

Jossa sekä tulo että poisto tuodaan ja poistetaan huoneistosta koneellisesti

Ilmastoinnilla tarkoitetaan

Koneellista tulo ja poisto ilmaa jota on käsitelty lämmittämällä, jäähdyttämällä tai kostuttamalla

Sisäilmaluokituksen keskeinen sisältö

Sisäilmaston laatu jaetaan seuraaviin luokkiin: S1 (yksilöllinen), S2 (hyvä) ja S3 (tyydyttävä). S1 tarkoittaa sisäilman laatua, jota 90 % arvioijista pitää hyvänä. S3 on alin hyväksyttävä luokka, jossa voi kuitenkin ilmaantua haittoja herkille henkilöille. Luokitus perustuu useisiin tutkimuksiin ja pitkäaikaisiin aistinvaraisiin kokemuksiin sisäilman laadusta. Aistinvaraisuus on osoittautunut erittäin herkäksi arviointimenetelmäksi. Joissakin tapauksissa on tavallista, että ihmiskeho havaitsee sisäilman epäpuhtauksia herkemmin kuin mittauslaitteet. Aistinvaraisesti ei voida arvioida hajuttomia sisäilman epäpuhtauksia, kuten häkäkaasu tai radonia.

Sisäilmastoluokkien kuvaukset.

S1: Yksilöllinen sisäilmasto

Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus.

Esim. Laboratorio tai leikkaussali

S2: Hyvä sisäilmasto

Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet.

Esim. Liikerakennus tai uusi asuinrakennus

S3: Tyydyttävä sisäilmasto

Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset.

Esim. Vanha asuintalo

Kanavien puhdistusväli

Asuin ja toimisto rakennuksissa on lakisääteisesti nuohottava tulo- ja poistoilmahormit kymmenen vuoden välein.

Ammattikeittiöiden, maalaamoiden, leipomoiden, pesuloiden, puusepän verstaiden, tekstiilitehtaiden, savustamoiden ja sellaiset tilat joissa käsitellään palavia aineita tai ilmanvaihtokanaviin kertyy runsaasti paloherkkää materiaalia ilmanvaihtojärjestelmät puhdistettava vuosittain.

Koulut, päiväkodit, vankilat, ravintolat ja hotellit puhdistetaan viiden vuoden välein. 

Suodattimien valinta

Suodatusluokka valitaan kohteen mukaan. Pääsääntönä että tulopuolen suodatin on aina F7 luokan suodatin jos, ilmaa viedään kohteeseen jossa asuu tai työskentelee ihmisiä tai kone on varustettu pyörivällä lämmön talteenotolla. Syy tähän on se että M5 luokan suodatin laskee pienhiukkasesta noin 50 % läpi ja M6 noin 40 % kun vastaavasti F7 ainoastaan noin 15 – 20 %. Toisin sanoen läpi päässeiden hiukkasten määrä kaksinkertaistuu huononnettaessa suodatusluokkaa. Itse suodattimen suodatuspinta-ala on ratkaisevassa asemassa. Pinta-alan tulee olla suhteessa kojeen ilmamäärään. Yleensä valinta suoritetaan maksimi ilmamäärän mukaan. Koneen ilmamäärän ollessa 1m3/s on sopiva suodatin seuraavanlainen kehys 592 x 592, pussin pituus 500mm sekä lahkeiden määrä 8. Kansankielellä 1m3/s= kokonainen 8 lahkeinen 500mm syvällä pussilla.
Kun käytetään pussisuodattimia, on tärkeää huomioida että suodattimen pinta-ala ei saa olla myöskään liian suuri ilmamäärään nähden. Toimiakseen optimaalisesti, tulee ilman aukaista suodattimen jokaisen yksittäisen lahkeen pohjaan asti, jotta pinta-ala kokonaisuudessaan hyödynnetään koko suodattimen elinkaaren. Suhteessa suodattimen pinta-alaan liian pieni ilmamäärä jaksaa aukaista suodattimen vain osittain (esim. ensimmäiset 300mm) jolloin ilma läpäisee materiaalin ainoastaan tuolta alalta. Tällöin suodattaminen ei ole hallittua. Helpoin tapa havaita tämä kohteessa on muutama kuukausi vaihdon jälkeen, jolloin suodatin on värjäytynyt tummaksi ainoastaan siltä alueelta jolta ilma on sen läpäissyt. 
Tämä perustuu siihen että suodatusmateriaalin läpivirtaavan ilman nopeus on pysyttävä alle 0,2m/s. Jos nopeus ylittää tuon, ei hiukkasten ja yksittäisen suodattimen kuidun välinen gravitaatio voima ole optimi. Tuota gravitaatio voimaa kutsutaan Van Der Vaalin voimaksi löytäjänsä mukaan.
Karkeasuodattimissa materiaalin läpivirtausnopeus tuleekin olla suurempi. Karkeasuodatuksessa partikkelien erotus ilmasta perustuu törmäysvaikutukseen.
Hepa ja Ulpa suodattimissa hiukkasen erottautuminen ilmasta tapahtuu hiukkasen värähtelyyn perustuvassa suodatuksessa jota kutsutaan Diffuusio vaikutukseksi.

Ilmastoinnin säätö perinteisissä ja nykyaikaisissa järjestelmissä

Analogisessa säätöjärjestelmässä säätö oli yksinkertaista:

Esimerkiksi tuloilmalle oli 3 vaihtoehtoa pois päältä, 1/2 teholla ja 1/1 teholla ja tuloilman lämpötilaa säädettiin käsin valitsimista eikä ilmanvaihto järjestelmän olosuhteita saanut kovinkaan hyvin optimoitua kaikkia käyttäjiä miellyttäväksi ja kaikki muut säädöt tehtiin käsisäätöisesti.

Digitaalisissa säätöjärjestelmissä säätö on tarkkaa ja automaatiojärjestelmä korjaa asetus arvosta poikkeavat tapahtumat nopeasti ja säädön mahdollisuudet ovat lähes rajattomat tuloilman lämpötilaa, puhallusnopeutta, kosteutta, ym. pystytään säätämään tilakohtaisesti käyttäjiä miellyttäväksi. Ilmanvaihtuvuutta voidaan säätää myös esimerkiksi hiilidioksidi tai häkäantureiden avulla

esim. parkkihalliin sijoitetun häkä anturin hälyttäessä sille annettua arvoa ilmanvaihto menee täydelle teholle ja vastaavasti kun hälytys poistuu kone palaa automaattisesti takaisin normaaliin ohjelmaan.

Ilmastointilaitoksen toimintaprosessi

Automaatiojärjestelmän antaessa käyntiluvan säätimelle ilmanvaihtokone TK01 käynnistyy, taajuusmuuntajat SC30 ja SC10 sekä raitisilmapelti FG01 aukeaa. Säätöventtiili TV45 aukeaa mittauslähettimen te10 ohjaamana. Sisään puhallus lämpötila pidetään vakiona mittauslähettimen TE10 perusteella. Kanavapaine pidetään vakiona PE10 mittaustiedon mukaisesti. Kanavapaine anturi PE10 antaa mittaustiedon säätimelle joka ohjaa taajuusmuuntajia SC10 ja SC30. Ulkolämpötilan ollessa matalampi kuin sisään puhallus lämpötilan asetusarvo pelti FG75 aukeaa. Kesällä kun lämmön talteenotolle ei ole tarvetta lämmön talteenoton kiertopelti FG 76 on auki. PDE75 mittaa lämmön talteenoton paine eroa ja paine eron kasvaessa säädin avaa peltiä FG76 joka ohittaa lämmön talteenotto järjestelmän FG76 ollessa auki lämmön talteenoton huurtuminen on estetty

Hoidon ja huollon vaikutus käyttäjien kokemiin olosuhteisiin ja iv-koneen hoidon vaikutus energia kustannuksiin

Ilmanvaihtokoneen hoidolla tarkoitetaan

Jatkuvaa seuranta ja laitteiston kunnon tarkkailua

Ilmanvaihtokoneen huollolla tarkoitetaan

Ilmanvaihto koneen huoltoa joka suoritetaan useimmiten kahdesti vuodessa

Ilmanvaihtokoneen huollossa imuroidaan kammiot, patterit ja lämmön talteenotto järjestelmän osat, uusitaan suodattimet, tarkistetaan hihnapyörät, hihnat, toimi ja säätölaitteet, peltimoottorit, puhaltimien ja pumppujen laakerit ja moottorit (myös voitelu) sekä jäätymisvaara termostaatin toiminta

Ilmanvaihtokoneen huollolla ja hoidolla pyritään säilyttämään ilmanvaihtokoneen toiminta sellaisenaan kuin lvi-suunnittelija on sen rakennukseen suunnitellut, säännöllisellä huollolla muun muassa estetään ilmamäärien pienentyminen tukkeutuneiden suodattimien vuoksi ja varmistetaan varolaitteiden toiminta odottamattomien tilanteiden varalta

Ilmanvaihtokoneen hoidon vaikutus energia kustannuksiin

Päivittäisellä ja viikoittaisella hoidolla varmistetaan laitteiston toimintakunnossa pysyminen ja pyritään ehkäisemään laitteiston ennalta arvaamattomat ja äkilliset huoltotyöt

Suuria kustannuksia voi aiheuttaa esim. ilmanvaihtokoneen patterin toimilaitteen toimimattomuus, pyörivän lämmön talteenotto kiekon pysähtyminen tai jäätymisvaara termostaatin toimimattomuuden aiheuttaman patterin jäätyminen