Käyttövesi ja viemärijärjestelmien asennus

Vesijohdon vetoa työmaalla

Tarvikkeet:

Messinkiosat

- T-yhde messinki DN25 1kpl
- Puserrusliitin su DN25x28mm 2kpl
- Supistusnippa Dn25x15mm 1kpl
- Puserrusliitin su Dn15x12mm 1kpl
- T-yhde messinki DN10 1kpl
- Puserrusliitin su DN10x12mm 2kpl
- Puserrusliitin su Dn10x10mm 1kpl

Kupariosat

- Kupariputki 12x3000mm 4kpl
- Kierrenippa uk 12x1/2tm puristus 1kpl
- Käyrä 90 pyöreä puristus 9kpl
- T-haara 12 puristus 1kpl
- Kaksoismuhvi 12 puristus 1kpl
- Muhviholkki 12x12 1kpl

Muut Tarvikkeet

- Trevi-E wc-istuin s-lukolla  1kpl
- Vega allashana 1kpl
- Hajulukko muovia täydellinen 1kpl
- Kytkentäletku 200mm 1/2 sk 1kpl
- Mansetti
- Silikoni
- Hamppu ja kitti
- Putkikannake 12mm

Lähtötilanne wc:stä

Työ aloitettiin sulkemalla vesimittari ja laskemalla putkistot tyhjiksi, 

Purettiin eristeet, kasattiin t-haarat valmiiksi kierreliitoksin ja katkaistiin vesijohdot.

Katkaistuihin putkiin asennettiin t-haarat puserrusliitoksin 

Ensin mitattiin kannakkeiden sekä seiniin tulevien reikien paikat.

Kannakkeet asennettiin kattoon jonka jälkeen porattiin reiät seinän läpi ja asennettiin 

kupariputket paikoilleen.

Väliseinän läpi tulleista putkista toista lyhennettiin jotta saatiin niistä yhtäpitkiä, 

Putkiin asennettiin kuulasulkuventtiilit. 

Mitattiin kannakkeiden sekä väliseinään tulevien reikien paikat,

asennetiin kannakkeet ja porattiin reiät seinään

Putket asennettin paikoilleen ja tuotiin seuraavan seinän läpi

Jälleen jouduttiin poramaan yhden väliseinän läpi reiät,

Putket liitettin puristuskulmilla

Kylmävesilnjaan laitettiin t-haara jotta putket saatiin tiputettua 

alas sekoittajalle sekä jatkettua vaakatasossa seinää pitkin wc-istuimelle,

 t-haaralta tuleva käyrä tehtiin pokkareilla.

Lämminvesilinja tiputettiin suoraan alaspäin 

Kannakkeiden paikat mitattiin, kannakkeet asennettiin, 

Putken kulmat tehtiin puristuskulmilla, jouduimme käyttämään myös puristusjatkoja.

Sekoittaja kiinnitettiin lavuraarin ja kytkettiin puserrusliitokilla vesijohtoon. 

Hajulukko asennettiin lavuaariin.

Kannakkeiden paikat mitattiin, kannakkeet asennettiin, putket mitattiin, putket leikattiin ja asennettiin paikoilleen. Kulma tehtiin puristusliitoksella ja jatkettiin seuraavaan nurkkaan.

Kannakkeiden paikat mitattiin ja ne asennettiin.  Putket mitattiin,leikattiin, pokattiin vaakatasoon, tuotiin puristuskulmalla alas sekä puristettiin kierrenippa kiinni. Wc-istuin kytkettiin viemäriin , kiinnitettiin lattiaan. ja kytkettiin vesijohtoon.

Sulkujen avaamisen jälkeen tarkastettiin kaikkien liitosten pitävyys ja testattiin veden tulo sekoittajalle sekä istuimelle,

Valurautaviemärin asennus (tehty koulussa)

Tarvikkeet:

  -Tarkistusluukku 100mm

  -3m DN100mm valurautaputki

  -100mm Y-haara 

  -Kulmayhde 88/100mm 2kpl

  -100/70 mm Y-haara

  -30cm 70mm valurautaputki

  -Kulmayhde 88/70mm

  -Kulmayhde 45/70mm

  -100mm liitospanta 8kpl

  -70mm liitospanta 3kpl 

  -100mm putkikannake 2kpl

  -70mm putkikannake

  -Z-kannake 2kpl

  -8mm kierretanko 10cm

  

Työkalut: 

  -Putkenkatkaisukone 

  -Kuusiokoloavainsarja

  -Ruuvinväännin

  -Rullamitta

  

Asennus:

  Aluksi tarvittavat tiedot mitattiin, jotta viemäriputket saataisiin haluttuihin kohtiin katossa. Tarkistusluukku asennettiin n. 40cm korkeuteen lattian pinnasta. Tarkistusluukun jälkeen putkea jatkettiin ylöspäin, kunnes se haarautettiin 100mm Y-haaralla.
   Haaraan liitettiin 88/100mm kulmayhde. Tämän jälkeen kulmayhteen jatkoksi asennettiin 100/70mm Y-haara, jotta viemärit saatiin kuljetettua oikeille paikoille suunnitellulla tavalla.

  Y-haaralta 70mm putki kuljetettiin suoralla putkella kohti päämääräänsä. Yhdellä 88/70mm ja 45/70mm kulmayhteellä putket asennettiin haluttuun kohtaan. 100mm putki jatkoi Y-haaralta matkaa suoraa ja taitettiin lopulta 88/100mm kulmayhteellä kiinni kattoon. Kaikki liitokset tehtiin joko 100mm tai 70mm liitospannoilla. Putket tuettiin kahdesta kohtaa putkikannakkeilla kattoon Z-rautoja apuna käyttäen. 

Muoviviemärin asennus (tehty koulussa)

Tarvikkeet:

  -Lattiakaivo

  -110/45 kulmayhde

  -Viemäriputki SN8 110mm 

  -Haarayhde 110/110/88,5
  -Supistusyhde 110/75
  -Kulmayhde 75/88,5
  -Kulmayhde 75/45
  -Kulmayhde 75/68

Työkalut:

  -Pistolapio

  -Vatupassi

  -Rullamitta

  -Glidex liukuaine

Tehtävänä oli tuoda käyttövesiviemäriputket suihkulta ja altaalta runkolinjalle. Aluksi seinän viereen kaivettiin sopivan syvä kuoppa, johon viemäriputket asetettiin. Kaivon sekä haarayhteen 110/110/88,5 paikat ja korkeudet oli merkattu seinään, joten ne laitettiin ensimmäisenä omille paikolleen (kuva 3). 

   Runkolinjaan lyötiin ensimmäisenä kiinni 110/45kulmayhde, josta jatkettiin noin 25cm SN8 putkella kohti altaalle tarkoitettua viemäriä. Tästä 20cm eteenpäin 110mm putkea, jotta altaalle tarkoitettu haarayhdin saatiin liitettyä. 

  Tämän jälkeen putkikoko supistettiin 75mm lattiakaivoa varten. 75mm putki saatiin kaivolle kolmea eri haarayhdettä käyttäen. Lopuksi kaivo kiinnitettiin putkistoon. Kaikissa liitoksissa käytettiin liukuainetta. 

Kun putket oli liitetty toisiinsa niin lapioitiin putkien alle soraa siten, että putket olivat tukevasti ja kaivo sekä altaan alle jäävä aukko oikealla korkeudella. Putket kaatoivat runkolinjaa kohti mennessään 1cm. Lopuksi alussa kaivetut sorat heitettiin takaisin putkien päälle siten, että kaivo sekä tulpattu viemärinaukko jäivät sorapinnan yläpuolelle. 

Muoviviemärin asennus työmaalla

IV-Järjestelmien huolto näyttö Joonas

Ilmanvaihtokoneen huolto 

 Valvomoalakeskus sekä taajuusmuuntajat 

 Huollon kohteena oleva ilmanvaihtokone

Poistoilmapuhallin 

Tarkistimme puhaltimen laakeriäänet 

 Tuloilman suodattimet

Suodattimet eivät olleet puhtaat mutteivät vielä vaihtokunnossakaan

Poistoilmakammion ovi

Lämmontalteenotto

Lto:n  pinnat imuroitiin

Lto:n ohitus pellit

Peltien toiminta testattiin 

Lämmityspatteri

Lämmityspatteri imuroitiin, havaittiin muutamia lamelleja joissa painaumia.

 Tuloilmapuhallin

Tarkistimme puhaltimen laakeriäänet 

 Poistoilmasuodattimet

Suodattimet eivät olleet puhtaat mutteivät vielä vaihtokunnossakaan

 Jäätymisvaara termostaatti

Laukaisimme  jäätymivaara termotaatin ja totesimme että se toimii oikein eli tuloilmapellit menivät kiinni, puhaltimet sammuivat ja lämmityspatterin venttiili meni täysin auki

 Tuloilma säleikkö

Säleikön pinta puhdistettiin harjalla

 Poistoilma putki

 Anturi ja mittari vierekkäin

Lämpötilamittari uusittiin arvoissa oli heittoa noin 5c

Fidelix Fx

Todettiin että kone toimii ohjelmallisesti aivan oikein 

Ulkolämpötila 15,7 C

Patterin menoveden lämpötila 19.9 C

Patterin paluuveden lämpötila 19.8 C

Säätimen asetusarvo 19 C

Sisäänpuhalluslämpötila 19 C

Jäätymisvaaraterm. as. arvo 8C

Aikaohjelma, koje käy aina

LTO-laitteiden ohjaustoimintojen tarkastus OK

LTO-laitteiden mekaaninen tarkistus OK

Tuloilma ennen LTO:ta 15,7 C

Tuloilma jälkeen LTO:n 15,7 C

Poistoilma ennen LTO:ta 25,4 C

Poistoilma jälkeen LTO:n 25,4 C

Ilmanvaihto koneen nokkakytkimet

Testasimme myös Venttiilien ja säätöpeltien tiiveyden,  toimilaitteiden ajosuunnat sekä kiertovesipumpun toiminnan 

Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin ero

Ilmanvaihdolla tarkoitetaan

Painovoimaista ilmanvaihtoa

Jossa ilma poistuu sekä tulee huoneistoon ilman koneellista apua. toiminnan kannalta keskeistä on ulko ja sisälämpötilan ero sekä tuulen aiheuttama paine ero.

Koneellista poistoa

Jossa ilma poistuu huoneistosta huippuimurin kautta , tuloilma tulee edelleen huoneistoon ilman koneellista apua

Koneellista tulo ja poistoilmaa

Jossa sekä tulo että poisto tuodaan ja poistetaan huoneistosta koneellisesti

Ilmastoinnilla tarkoitetaan

Koneellista tulo ja poisto ilmaa jota on käsitelty lämmittämällä, jäähdyttämällä tai kostuttamalla

Sisäilmaluokituksen keskeinen sisältö

Sisäilmaston laatu jaetaan seuraaviin luokkiin: S1 (yksilöllinen), S2 (hyvä) ja S3 (tyydyttävä). S1 tarkoittaa sisäilman laatua, jota 90 % arvioijista pitää hyvänä. S3 on alin hyväksyttävä luokka, jossa voi kuitenkin ilmaantua haittoja herkille henkilöille. Luokitus perustuu useisiin tutkimuksiin ja pitkäaikaisiin aistinvaraisiin kokemuksiin sisäilman laadusta. Aistinvaraisuus on osoittautunut erittäin herkäksi arviointimenetelmäksi. Joissakin tapauksissa on tavallista, että ihmiskeho havaitsee sisäilman epäpuhtauksia herkemmin kuin mittauslaitteet. Aistinvaraisesti ei voida arvioida hajuttomia sisäilman epäpuhtauksia, kuten häkäkaasu tai radonia.

Sisäilmastoluokkien kuvaukset.

S1: Yksilöllinen sisäilmasto

Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus.

Esim. Laboratorio tai leikkaussali

S2: Hyvä sisäilmasto

Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet.

Esim. Liikerakennus tai uusi asuinrakennus

S3: Tyydyttävä sisäilmasto

Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset.

Esim. Vanha asuintalo

Kanavien puhdistusväli

Asuin ja toimisto rakennuksissa on lakisääteisesti nuohottava tulo- ja poistoilmahormit kymmenen vuoden välein.

Ammattikeittiöiden, maalaamoiden, leipomoiden, pesuloiden, puusepän verstaiden, tekstiilitehtaiden, savustamoiden ja sellaiset tilat joissa käsitellään palavia aineita tai ilmanvaihtokanaviin kertyy runsaasti paloherkkää materiaalia ilmanvaihtojärjestelmät puhdistettava vuosittain.

Koulut, päiväkodit, vankilat, ravintolat ja hotellit puhdistetaan viiden vuoden välein. 

Suodattimien valinta

Suodatusluokka valitaan kohteen mukaan. Pääsääntönä että tulopuolen suodatin on aina F7 luokan suodatin jos, ilmaa viedään kohteeseen jossa asuu tai työskentelee ihmisiä tai kone on varustettu pyörivällä lämmön talteenotolla. Syy tähän on se että M5 luokan suodatin laskee pienhiukkasesta noin 50 % läpi ja M6 noin 40 % kun vastaavasti F7 ainoastaan noin 15 – 20 %. Toisin sanoen läpi päässeiden hiukkasten määrä kaksinkertaistuu huononnettaessa suodatusluokkaa. Itse suodattimen suodatuspinta-ala on ratkaisevassa asemassa. Pinta-alan tulee olla suhteessa kojeen ilmamäärään. Yleensä valinta suoritetaan maksimi ilmamäärän mukaan. Koneen ilmamäärän ollessa 1m3/s on sopiva suodatin seuraavanlainen kehys 592 x 592, pussin pituus 500mm sekä lahkeiden määrä 8. Kansankielellä 1m3/s= kokonainen 8 lahkeinen 500mm syvällä pussilla.
Kun käytetään pussisuodattimia, on tärkeää huomioida että suodattimen pinta-ala ei saa olla myöskään liian suuri ilmamäärään nähden. Toimiakseen optimaalisesti, tulee ilman aukaista suodattimen jokaisen yksittäisen lahkeen pohjaan asti, jotta pinta-ala kokonaisuudessaan hyödynnetään koko suodattimen elinkaaren. Suhteessa suodattimen pinta-alaan liian pieni ilmamäärä jaksaa aukaista suodattimen vain osittain (esim. ensimmäiset 300mm) jolloin ilma läpäisee materiaalin ainoastaan tuolta alalta. Tällöin suodattaminen ei ole hallittua. Helpoin tapa havaita tämä kohteessa on muutama kuukausi vaihdon jälkeen, jolloin suodatin on värjäytynyt tummaksi ainoastaan siltä alueelta jolta ilma on sen läpäissyt. 
Tämä perustuu siihen että suodatusmateriaalin läpivirtaavan ilman nopeus on pysyttävä alle 0,2m/s. Jos nopeus ylittää tuon, ei hiukkasten ja yksittäisen suodattimen kuidun välinen gravitaatio voima ole optimi. Tuota gravitaatio voimaa kutsutaan Van Der Vaalin voimaksi löytäjänsä mukaan.
Karkeasuodattimissa materiaalin läpivirtausnopeus tuleekin olla suurempi. Karkeasuodatuksessa partikkelien erotus ilmasta perustuu törmäysvaikutukseen.
Hepa ja Ulpa suodattimissa hiukkasen erottautuminen ilmasta tapahtuu hiukkasen värähtelyyn perustuvassa suodatuksessa jota kutsutaan Diffuusio vaikutukseksi.

Ilmastoinnin säätö perinteisissä ja nykyaikaisissa järjestelmissä

Analogisessa säätöjärjestelmässä säätö oli yksinkertaista:

Esimerkiksi tuloilmalle oli 3 vaihtoehtoa pois päältä, 1/2 teholla ja 1/1 teholla ja tuloilman lämpötilaa säädettiin käsin valitsimista eikä ilmanvaihto järjestelmän olosuhteita saanut kovinkaan hyvin optimoitua kaikkia käyttäjiä miellyttäväksi ja kaikki muut säädöt tehtiin käsisäätöisesti.

Digitaalisissa säätöjärjestelmissä säätö on tarkkaa ja automaatiojärjestelmä korjaa asetus arvosta poikkeavat tapahtumat nopeasti ja säädön mahdollisuudet ovat lähes rajattomat tuloilman lämpötilaa, puhallusnopeutta, kosteutta, ym. pystytään säätämään tilakohtaisesti käyttäjiä miellyttäväksi. Ilmanvaihtuvuutta voidaan säätää myös esimerkiksi hiilidioksidi tai häkäantureiden avulla

esim. parkkihalliin sijoitetun häkä anturin hälyttäessä sille annettua arvoa ilmanvaihto menee täydelle teholle ja vastaavasti kun hälytys poistuu kone palaa automaattisesti takaisin normaaliin ohjelmaan.

Ilmastointilaitoksen toimintaprosessi

Automaatiojärjestelmän antaessa käyntiluvan säätimelle ilmanvaihtokone TK01 käynnistyy, taajuusmuuntajat SC30 ja SC10 sekä raitisilmapelti FG01 aukeaa. Säätöventtiili TV45 aukeaa mittauslähettimen te10 ohjaamana. Sisään puhallus lämpötila pidetään vakiona mittauslähettimen TE10 perusteella. Kanavapaine pidetään vakiona PE10 mittaustiedon mukaisesti. Kanavapaine anturi PE10 antaa mittaustiedon säätimelle joka ohjaa taajuusmuuntajia SC10 ja SC30. Ulkolämpötilan ollessa matalampi kuin sisään puhallus lämpötilan asetusarvo pelti FG75 aukeaa. Kesällä kun lämmön talteenotolle ei ole tarvetta lämmön talteenoton kiertopelti FG 76 on auki. PDE75 mittaa lämmön talteenoton paine eroa ja paine eron kasvaessa säädin avaa peltiä FG76 joka ohittaa lämmön talteenotto järjestelmän FG76 ollessa auki lämmön talteenoton huurtuminen on estetty

Hoidon ja huollon vaikutus käyttäjien kokemiin olosuhteisiin ja iv-koneen hoidon vaikutus energia kustannuksiin

Ilmanvaihtokoneen hoidolla tarkoitetaan

Jatkuvaa seuranta ja laitteiston kunnon tarkkailua

Ilmanvaihtokoneen huollolla tarkoitetaan

Ilmanvaihto koneen huoltoa joka suoritetaan useimmiten kahdesti vuodessa

Ilmanvaihtokoneen huollossa imuroidaan kammiot, patterit ja lämmön talteenotto järjestelmän osat, uusitaan suodattimet, tarkistetaan hihnapyörät, hihnat, toimi ja säätölaitteet, peltimoottorit, puhaltimien ja pumppujen laakerit ja moottorit (myös voitelu) sekä jäätymisvaara termostaatin toiminta

Ilmanvaihtokoneen huollolla ja hoidolla pyritään säilyttämään ilmanvaihtokoneen toiminta sellaisenaan kuin lvi-suunnittelija on sen rakennukseen suunnitellut, säännöllisellä huollolla muun muassa estetään ilmamäärien pienentyminen tukkeutuneiden suodattimien vuoksi ja varmistetaan varolaitteiden toiminta odottamattomien tilanteiden varalta

Ilmanvaihtokoneen hoidon vaikutus energia kustannuksiin

Päivittäisellä ja viikoittaisella hoidolla varmistetaan laitteiston toimintakunnossa pysyminen ja pyritään ehkäisemään laitteiston ennalta arvaamattomat ja äkilliset huoltotyöt

Suuria kustannuksia voi aiheuttaa esim. ilmanvaihtokoneen patterin toimilaitteen toimimattomuus, pyörivän lämmön talteenotto kiekon pysähtyminen tai jäätymisvaara termostaatin toimimattomuuden aiheuttaman patterin jäätyminen